Eläkeläiset ry kannustaa kaikkia eläkeläisiä osallistumaan aluevaaleihin

17.12.2021

Aluevaaleissa 23.1.2022 valitaan Suomen ensimmäiset aluevaltuustot. Eläkeläiset ry kannustaa kaikkia eläkeläisiä osallistumaan vaaleihin ja nostamaan esille eläkeläisten asioita.  

Hyvinvointialueilla päätetään monista ikäihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Näitä ovat palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, hoitoon pääsy ja elämänhallinnan tukeminen palveluohjausta vahvistamalla. Eläkeläisten tulee vaikuttaa siihen, että aluevaltuustoihin valitaan sellaisia henkilöitä, jotka tuntevat ikäihmisten tarpeet ja haluavat kehittää ikäystävällistä hyvinvointialuetta.

Hyvinvointialueet vahvistamaan palveluita ja demokratiaa

Eläkeläiset ry:n hallitus päätti järjestön vaalitavoitteista kokouksessaan 16.11.

  1. Palvelut saatava yhdenvertaisesti

Hyvinvointialueilla on turvattava palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Liikenneyhteydet tai liikkumisen hinta eivät saa muodostua esteeksi hoitoon pääsylle. Tärkeää on taata lähipalvelut ja toimivat liikenneyhteydet palveluiden piiriin.

Uudistuksessa on pidettävä huoli siitä, että perusterveydenhuolto saa riittävät resurssit. On myös muistettava, että uudistus ei ole vain terveydenhuollon, vaan myös sosiaalipalveluiden uudistus. 

Sote-palvelut tulee rahoittaa pääosin julkisin varoin. Sote-keskuksen peruspalvelut tulee saada maksutta. Asiakasmaksuista on luovuttava, jos ne aiheuttavat toimeentulotuen tarvetta. Julkisten palveluiden maksujen perinnästä yksityisten perintätoimistojen kautta on luovuttava.

Palveluiden digitalisointi ei saa lisätä ikäihmisten riskiä syrjäytyä. Digitaalisen palvelun rinnalla on aina oltava mahdollisuus ei-digitaaliseen henkilökohtaiseen palveluun. Digilaitteiden ja tietoteknisten palveluiden käytön opastus ja neuvonta tulee ottaa julkisten palvelujen pysyväksi osaksi. Ikääntyneet tulee ottaa mukaan digitaalisten palveluiden suunnitteluun ja testaamiseen.

 

  1. Vanhuspalvelut ja kotihoito kuntoon

Vanhusten hoivaan on sijoitettava määrätietoisesti lisää varoja. Ympärivuorokautisen hoidon tarjontaa tehostetun palveluasumisen yksiköissä on lisättävä. Heikkokuntoisia vanhuksia ei saa jättää kotihoidon varaan. Vanhuspalveluita valvovien viranomaisten resursseja ja toimivaltuuksia on lisättävä.

Hoitajamitoitus on myös kotihoidossa nostettava riittävät ja laadukkaat palvelut turvaavalle tasolle. Harmonisoitaessa hyvinvointialueiden asiakasmaksuja ja henkilöstön palkkausta on huolehdittava siitä, että henkilöstön työehtoja ei heikennetä eikä asiakkaiden maksurasitusta lisätä. Henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi on lisättävä koulutuspaikkoja. Alalle koulutetun henkilöstön työssä viihtyvyyden turvaamiseksi on parannettava henkilöstön työoloja ja työehtoja. 

Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava vuosittaisilla terveystarkastuksilla ja järjestämällä omaishoitajille kuntoutusta ja virkistystoimintaa. Omaishoitajien vapaiden turvaamiseksi tarvitaan kotiin tuotavia ja kodin ulkopuolisia sijaishoitomuotoja. Hyvinvointialueiden tulee tehostaa tiedotusta omaishoitajille kuuluvista taloudellisista ja jaksamista tukevista tukimuodoista.

 

  1. Julkisten palveluiden ensisijaisuus

Julkisella vallalla tulee olla järjestämisvastuun lisäksi keskeisin rooli palvelujen tuottajana. Viranomaistehtäviä ei saa ulkoistaa yrityksille.  Yksityisten ostopalveluiden kustantaminen verovaroin on rajattava tilanteisiin, joissa julkinen palvelu ei voi tarjota riittävän laadukkaita ja monipuolisia palveluita. Palvelujen järjestämisen tavoitteena tulee aina olla asiakkaiden hyvinvointi, ei palvelujen tuottajan saama taloudellinen voitto.

Julkisten palveluiden tuottajien tulee toimia esimerkkinä palveluiden hyvässä laadussa. Palveluiden kehittämisessä on huomioitava yksilölliset tarpeet, kuten parisuhdetilanne, sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus, kieli- ja kulttuurivähemmistöt. Julkisissa palveluhankinnoissa tulee painottaa laatutekijöitä, kuten kotimaista työllisyyttä tukevaa laadukasta lähiruokaa ja ilmastoystävällisiä ratkaisuja. 

 

  1. Ikääntyneet mukaan vaikuttamaan

Hyvinvointialueiden vakiintuminen osaksi suomalaista demokratiaa edellyttää kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan mukaan ottamista. Hyvinvointialueiden vanhusneuvostoihin tulee nimetä alueella toimivien valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen edustajat, jolloin niillä on suora yhteys kansalaisyhteiskuntaan. 

Ikäihmisten osallistuminen ei saa olla näennäistä. Vanhusneuvostoille on turvattava riittävät voimavarat ja aito vaikutusvalta jo asioiden valmisteluvaiheessa. Nettikuulemisen lisäksi tarvitaan aitoa keskustelua ja kuulemistilaisuuksia. Kaikkien asianosaisten kuulemisen varmistamiseksi päätöksentekijöiden ja virkamiesten tulee jalkautua alentuneen toimintakyvyn omaavien vanhusten luo.

Vastuu suomalaisten hyvinvoinnin peruspalveluista siirtyy suurelta osin uusille hyvinvointialueille. Siksi jokaisen, joka pitää hyvinvointimme toimimista ja kehittymistä tärkeänä, tulee käyttää aluevaaleissa äänioikeuttaan.

Lue lisää: Aluevaalien aikataulut ja äänestäminen

09.03.2022EETU vaatii tehokkaita toimia eläkeläisköyhyyden torjumiseksi
27.12.2021Kevään kurssikalenteri
17.12.2021Eläkeläiset ry kannustaa kaikkia eläkeläisiä osallistumaan aluevaaleihin
25.09.2021Syyskauden 2021 alustava kurssikalanteri
04.02.2021Yhdistystoiminnan miniverkkokurssi 24.-25.2.
01.02.2021Ota yhteyttä - kerro mitä toivot yhdistykseltä
18.01.2021Tavoiteohjelma
18.01.2021Kunnat ikäystävällisiksi ? Eläkeläiset ry:n kuntavaalitavoitteet julkaistu
01.01.2020Eläkeläiset ry 60 vuotta
27.12.2019Eläkeläiset ry 60 vuotta - Juhlatallenteita katsottavissa

Siirry arkistoon »